Lentäjän ammatti on erityinen ja ainutlaatuinen. Suuri osa lentäjistä on unelma-ammatissaan. Lentäjät toimivat ilmailussa tärkeänä osana isoa kokonaisuutta yhdessä muiden ammattialojen kanssa, mutta ovat erityisessä asemassa vastuun ja valtuuksien osalta. Lentäjän työ tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden työskennellä kansainvälisellä alalla sekä tutustua eri kulttuureihin ja monenlaisiin ihmisiin. Lentäminen on monille suuri osa elämää ja identiteettiä. 

”Kun olet kerran kokenut lentämisen, kävelet maan päällä aina katse taivaalla, sillä siellä olet ollut ja sinne kaipaat aina uudestaan.” -Leonardo Da Vinci

LENTÄJÄN TYÖYMPÄRISTÖ

Lentäjän työolot ovat päivittäin vaihtelevia ja lentäjän työn erityispiirre on se, että ‘konttori’ vaihtaa paikkaa satojen kilometrien tuntivauhdilla. Ohjaamon ovien ulkopuolelle jäävät kaikki muut asiat odottamaan työvuoron päättymistä. Laadukas ja laaja koulutus mahdollistaa ennestään toisilleen tuntemattomienkin lentäjien saumattoman yhteistyön ja lentokoneen turvallisen operoinnin. Ohjaamossa työkaverit ovat usein saman henkisiä, hyvää seuraa ja luotettavia. Koulutuksen tuoma tuttuus kahden ventovieraan välillä on lentämisen erikoisuus. Ohjaamossa työskennellään yhdessä ja lennon miehistöön kuuluvat myös matkustamohenkilökunnan jäsenet. Työvuoronsa aikana lentäjillä on suuri vastuu lennon turvallisesta suorittamisesta ja matkustajista. 

Kestävän ilmailun kannalta on tärkeää, että lentoliikennettä kaikkialla maailmassa koskisivat mahdollisimman yhtenevät säännöt. Osittain yhteneviä sääntöjä on luotu kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n kautta, mutta monet asiat ilmailussa säädellään joko valtion tasolla tai maanosakohtaisesti. Euroopan alueella EU ja Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA säätelevät lentoliikennettä. Silti tulkinnat ja valvonta eroavat ja vaihtelevat eri Euroopan valtioiden kesken.

LENTÄJÄN TYÖSUHDE

Kun lentäjä on normaalissa työsuhteessa lentoyhtiöön, hän saa työn tekemiseen tarvittavat ohjeet omalta työnantajaltaan, jolloin työnantajan vastuu on selkeä ja yksiselitteinen. Lentäjänä toimimiseen lentäjä tarvitsee ilmailuviranomaisen myöntämän lentolupakirjan. Lentolupakirja velvoittaa lentäjää toimimaan kaikkien viranomaisen antamien määräysten ja säädösten mukaisesti, vaikka ne olisivat ristiriidassa työnantajan antamien ohjeiden kanssa. 

Viimeisen 15 vuoden aikana lentoliikenne on muuttunut entistä kilpailutetummaksi ja halpalentoyhtiöt ovat yleistyneet. Ne tarjoavat lentoja halvemmalla ja yksi tapa vähentää lentoyhtiön kuluja on pienentää henkilöstökuluja. Monissa halpalentoyhtiöissä lentäjät eivät ole suoraan työsuhteessa lentoyhtiöön vaan toimivat näennäisyrittäjinä. Näennäisyrittäjä tekee työtä yrittäjäsopimuksella, vaikka hän on tosiasiassa riippuvainen yhdestä tai muutamasta toimeksiantajasta samaan tapaan kuin tavallinen palkansaaja. Tämä järjestely siirtää työnantajan vastuun lentäjälle, joka joutuu järjestämään omat sosiaaliturva- ja eläkemaksunsa, eikä lentäjä saa korvausta lentoyhtiöstä, mikäli on sairas tai tulee raskaaksi. Näennäisyrittäjistä on myös helppo päästä eroon, jos lentoyhtiö vähentää lentämistä taloudellisista tai muista syistä.

Joissain lentoyhtiöissä lentäjät ovat töissä henkilöstövuokrausyritysten kautta. Tällainen vuokratyövoiman käyttö on yleistä monilla muilla aloilla, mutta lentäjien kohdalla vuokratyöläisyys on kuitenkin erityisen haastavaa, koska ilmailumääräysten mukaan lentäjä voi toimia vain yhdessä lentoyhtiössä kerrallaan. Tämä asettaa lentäjän täysin riippuvaiseksi lentoyhtiöstä, koska lentoyhtiö voi milloin tahansa lopettaa käyttämästä kyseisen lentäjän palveluita.

PAY-TO-FLY

Pay-to-fly-työllistämismallilla tarkoitetaan toimintaa, jossa aloitteleva lentäjä joutuu maksamaan työnantajalleen jonkin järjestelyn kautta lentotuntien suorittamisesta.

Tämänkaltainen toiminta ei kuulu Suomen eikä muidenkaan maiden työmarkkinoille. Lentoturvallisuus perustuu ammattimaisten, koulutettujen lentäjien pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaan, jossa päätöksenteko lentoturvallisuuteen liittyvissä asioissa ei joudu esimerkiksi taloudelliste  seikkojen vaikutuksen alaiseksi.

Työskentely ammattilentäjänä vaatii lentolupakirjan, jonka suorittaminen jo nykyisellään maksaa yli 100 000 euroa. Se, että tämän lisäksi aloittelevan lentäjän tulisi maksaa oikeudesta tehdä työtä, on täysin kestämätöntä.

Suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään eivät kuulu mallit, joissa työntekijä joutuu itse maksamaan koulutuksensa. Tämä koskee myös tyyppikurssimaksuja, joita lentoyhtiöt myös Suomessa veloittavat lentäjiltä.

MIETITKÖ LENTÄJÄN AMMATTIA?

Kaikki lentäjän pätevyyteen annettava koulutus annetaan hyväksytyissä lentokoulutusorganisaatioissa ja lentokouluissa. Lentotaidon ja teoreettisen osaamisen lisäksi lentäjiltä vaaditaan erityinen lääkärin tarkastus. Onkin suositeltavaa hankkia ammattilentäjiltä vaadittava Luokan 1 lääketieteellinen kelpuutus ennen koulutuksen aloittamista, jotta jokin yllättävä terveydellinen seikka joka estäisi lentämisen ei tulisi yllätyksenä. Lisätietoa lääketieteellisistä vaatimuksista voi lukea esimerkiksi Traficomin sivuilta. 

https://www.traficom.fi/fi/ilmailun-lupakirjat-ja-henkiloluvat/laaketieteellinen-kelpoisuustodistus

Lentäjäksi voi kouluttautua useampaa eri reittiä

Modulaarisessa koulutuksessa suoritetaan ensin yksityislentäjän lupakirja (PPL, Private Pilot License). Tämän jälkeen lennetään erillinen mittarilentokelpuutus (IR, Instrument Rating), ammattilentäjän lupakirja (CPL, Commercial Pilot License), monimoottorikelpuutus (ME, Multi Engine) sekä opiskellaan liikennelentäjän lupakirjaan  vaadittava laaja teoriakoulutus.

Integroitu koulutus on sisällöltään samanlainen kuin modulaarinen koulutuspolku, mutta yhdistämällä eri vaiheita vältetään päällekkäisyyksiä ja siten voidaan hieman lyhentää koulutuksen kestoa. 

Uusimpana lentäjän koulutuksena on MPL (Multi Crew Pilot Licence). Muista koulutuspoluista poiketen MPL mahdollistaa lentämisen ainoastaan usean ohjaajan miehistössä. MPL koulutusta tarjoavat vain lentoyhtiöt ja se tähtää uraan kyseisessä lentoyhtiössä.