Lentokoulutuksen hinta vaihtelee maailmanlaajuisesti ja lisäksi lentoyhtiökohtaiset erot muuttuvat rekrytointitarpeen mukana. Tie lentäjäksi voi vaihdella yksityisistä lentokoulutuksista kansallisiin koulutusjärjestelmiin tai lentoyhtiöiden ylläpitämiin ab initio/cadet program koulutuspolkuihin. Varsinainen lentäminen matkustajaliikenteessä ja palkkaa työstä nauttien alkaa vaiheessa, jossa lentäjällä on hallussaan ansiolentäjän lupakirja (CPL = Commercial Pilot Lisence), "usean ohjaajan" -lupakirja (MPL = Multi Pilot Lisence) tai liikennelentäjän lupakirja (ATPL = Airline Transport Pilot Lisence). Jälkimmäinen yleensä on ns. frozen ATPL -tilassa, joka tarkoittaa sitä, että varsinaiset opinnot on viety hyväksyttävästi läpi ja edessä on työssä oppimisen jakso. Frozen ATPL lupakirja myönnetään ATPL -tasoisena aikaisintaan 1500 lentotunnin jälkeen ja viranomaisen tarkastuslennon jälkeen. Tähän menee yleensä vähintään kaksi vuotta lentoyhtiön palveluksessa.
Suomessa lentäjän työhön kouluttautuvalta vaaditaan merkittäviä taloudellisia panostuksia ennen palkallisen työn alkamista tai edes työtehtäviin hakemista. On vaikeaa antaa kaikkiin tilanteisiin sopivaa kustannusarviota kouluttautumisesta ammattilentäjäksi. Tarjolla on erilaisia lentokouluja osan painottaessa verkko-opintoja teoriaopintojen osalta ja osa taasen antaa luokkaopetusta. Merkittävä tekijä koulutuksessa ja sen hinnan muodostumisessa on myös varsinaisen lentokoulutuksen antaminen ja käytettävä konekalusto, sekä maa jossa lentokoulutus annetaan.
Lentäjän kouluttautumiskustannukset voivat nousta jopa 150 000 € tasolle ennen ensimmäistäkään työpäivää
Suomessa on tarjolla valtion tukema Suomen Ilmailuopisto, jonka kautta on saatavissa ATPL -frozen lupakirja 18 000 € hintaan, mutta oppilaan valitessa kaupallisen lentokoulun, voi sama koulutus maksaa jopa 120 000 €. Lisäksi eri lentokoulut voivat myydä peruskoulutuksen rinnalla ns. tyyppikelpoisuuskoulutuksen, joka nostaa hintaa yleisesti noin 30 000€. Tyyppikelpoisuuteen liittyvää tyyppikurssimaksua voidaan vaatia myös lentoyhtiön toimesta ja tähän vaikuttaa monesti myös lentoyhtiöiden rekrytointitarve. Lentoyhtiöiden kilpaillessa lentäjistä osa lentoyhtiöistä on valmiita kouluttamaan lentäjän käytössä olevaan koneeseensa.
Oppilas voi joissain tapauksissa suorittaa ns. ab initio tai cadet -ohjelmaa, jonka myötä lentokoulun kanssa yhteistyössä oleva lentoyhtiö tekee ehdollisen työpaikkatarjouksen koulutuksen hyväksytysti suorittaineille. Tälläisessa ohjelmassa valmistutaan lentokoulusta ATPL (frozen) lupakirjalla ja tämän jälkeen suoritetaan useimmiten lentoyhtiön maksama tyyppikurssi kaupallisessa toiminnassa käytettävään lentokoneeseen (esim. Airbus 320, Boeing 737, Embraer 190). Monesti tällaisessa järjestelyssä lentäjältä vaaditaan ns. koulutussitoumus ("bondi"), joka laukeaa maksettavaksi mikäli lentäjä päättää työsuhteen ensimmäisen kolmen vuoden aikana.
Ab initio kurssin rinnalla tarjotaan myös MPL -koulutuspolkua, joka suoritetaan myös yhteistyössä lentokoulun ja lentoyhtiön kanssa. Lento-oppilas saa koulutuspolun aikana koulutuksen yhteistyökumppanina toimivan lentoyhtiön käytössä olevaan konetyyppin ja lentoyhtiön käyttämiin lentomenetelmiin. Ohjelman suorittaneille tarjotaan ehdollinen työpaikkalupaus. MPL koulutuspolun käyneiltä ei vaadita enää erillistä tyyppikurssia valmistumisen jälkeen muiden koulutuspolkujen tapaan.
Oheinen kuva esittää erilaisia polkuja ammattilentäjäksi lentoyhtiöiden palvelukseen. Lentäjän lentokonekohtaisesta koulutuksesta (=tyyppikurssi) maksettavia osuuksia ei nykyisen verotuskäytännön mukaisesti saa verovähennyskelpoisiksi niiden ollessa veroviranomaisen näkökulmasta ammatillista peruskoulutusta lisäkoulutuksen sijasta.
Perinteisesti lentäjien peruskoulutus on ollut alalla pääsääntöisesti maksullista. Lentoyhtiön palkatessa lentäjän varsinaiseen kaupalliseen liikenteeseen, lentoyhtiöt ovat vastanneet lentoyhtiön käytössä olevan koneen käyttämiseen kelpoisuuden antavan tyyppikoulutuksen (type rating) kustannuksista. Tyyppikursseista on nähty Euroopassa veloitettavan erityisesti halpalentoyhtiöiden parissa, joissa muutenkin lentäjän työsuhteeseen liittyviä käytäntöjä on innovatiivisesti pyritty laskuttamaan työntekijältä. Ns. pay to fly -mallit, joissa lentäjä maksaa lentoyhtiölle matkustajaliikenteessä työskentelystä ovat olleet käytössä pienemmissä yhtiöissä. Euroopan lentäjien edunvalvontaa johtava European Cockpit Association (ECA) on tehnyt johdonmukaisesti vaikutustyötä ilmiön kitkemiseksi lentoliikenteestä.
Joissakin tapauksessa lentoyhtiö on saattanut esittää jo valmiiksi tyyppikelpoisuuden ja ATPL -lupakirjan omaavalle lentäjälle "mahdollisuutta" kerryttää lentokokemusta kaupallisessa lentoliikenteessä maskua vastaan. Esimerkiksi Baltian maista on tarjottu 30 000 euron hinnalla mahdollisuus lentää 500 blokkituntia matkustajaliikenteessä lentäjän kokemusta kerryttäen. Tällaiset "tarjoukset" ovat puhtaasti "pay to fly" -malleja, joihin sitoutumista lentäjäyhdistykset eivät suosittele.
Euroopan lentäjärjestön ECA:n Becoming a Pilot -sivustolta löydät paljon lisätietoa siitä, mitä lentäjän työ on ja minkälaisia työympäristökysymyksiä alalle tulevat kohtaavat.