04.01.2025 | Uutiset
Wet Lease -toiminta on arkipäivää Euroopassa, mutta miten taataan vastuullisuus? Ja onko matkustajalla oikeus saada sosiaalisesti vastuullista lentämistä myös silloin kun lentoa ei lennä se lentoyhtiö, jonka lipun matkustaja on ostanut?
Lentoliikenteessä wet lease tarkoittaa toimintaa, jossa lentolipun myynyt lentoyhtiö ostaa toisen lentoyhtiön lentokoneen miehistöineen operoimaan lentojaan. Lentoyhtiöt voivat käyttää wet leasea paikkaamaan omaa suunniteltua liikenneohjelmaa monista eri syistä. Lyhytaikainen tarve toisen lentoyhtiön lentokoneen vuokraamiseen voi syntyä, jos esim. oma kone joutuu yllättävästi huoltoon tai jos koneen huolto viivästyy suunnitellusta. Osa lentoyhtiöistä taas käyttää wet lease -kalustoa pidempiaikaisesti tasapainottamaan kysynnän kausivaihtelua ja pyrkii näin pienentämään omaan konekalustoon sijoitettua pääomaa.
Euroopan lentäjäyhdistys (European Cockpit Association, ECA) on useamman vuoden seurannut wet lease liikenteen käytön laajentumista Euroopassa. Vaikka wet lease toiminta itsessään on laillista, on ECA huolissaan, koska wet lease saattaa peittää taakseen erilaisia epäkohtia niin ulkopuolista kapasiteettia käyttävissä lentoyhtiöissä, kuin wet lease kapasiteettia tarjoavissa yhtiöissä. Suurimpana epäkohtana ECA näkee wet lease toiminnassa korostuvat epätyypilliset työsuhteet. Lentäjien kohdalla tämä tarkoittaa, että lentäjä ei ole suorassa työsuhteessa lentoyhtiöön, jossa lentää vaan usein henkilöstöä vuokraavaan resurssiyhtiöön.
ECA:n artikkeli Wet Lease -toimintaan liittyvistä ongelmista
Finnair tiedotti marraskuun lopulla ostavansa kapasiteettia joulu-tammikuun ajalle liettualaiselta DAT LT:lta, joka on Tanskaan rekisteröidyn Danish Air Transportin tytäryhtiö. Sopimusta jatkettiin nyt jatkumaan tammikuun lopulle ja DAT toimii myös osaomistajana Finnairille syöttöliikennettä tuottavassa Nordic Regional Airlines:ssa. Suomen Lentäjäliiton saamien tietojen mukaan DAT LT:n lentäjillä on käytössä epätyypillisiä työsuhteita, joissa perinteisesti yritykselle kuuluvat riskit ja vastuut siirretään työntekijälle eli tässä tapauksessa lentäjälle.
Koska DAT on lentänyt viimeisen kahden vuoden ajan Norjassa mm. valtion tukemia reittejä, on Norjan lentoturvallisuusviranomainen (CAA Norway) suorittanut valvontatoimia myös DAT:iin. Näiden valvontatoimien perusteella Norjassa DAT:n operoimia lentoja on lentänyt sekä Tanskaan rekisteröidyn DAT A/S:n että Liettuaan rekisteröidyn UAB DAT LT:n lentäjät ja virallisena työsopimuksen mukaisena asemapaikkana on ollut mm. Kööpenhamina, Billund, Kaunas ja Riika. Selvitysraportin perusteella DAT A/S:n työntekijöiden työsopimukset olivat suoraan lentoyhtiöön, mutta DAT LT:n työntekijöiden sopimukset olivat kolmannen yrityksen kautta ja niissä korostettiin, että kyseessä ei ole työsuhde lentoyhtiöön. Viranomainen kuitenkin katsoi, että Norjan työlainsäädännön mukaan kaikkia DAT:n lentäjiä tulee tarkastella työntekijöinä työsopimusten sanamuodoista riippumatta ja näin turvata työntekijöiden oikeudet ja asema. Koska lentäjät lensivät suurelta osin Norjan sisäisiä lentoja, tulee heihin myös soveltaa lakia lähetetyistä työntekijöistä. Norjan ilmailuviranomainen myös vaati sakon uhalla DAT:ia täyttämään velvollisuutensa työnantajana ja FPA:n saamien tietojen mukaan marraskuun 2024 lopussa kaikki DAT:n Norjassa lentävät lentäjät ovat nykyään suorassa työsuhteessa itse lentoyhtiöön.
Onko Finnair ja/tai Suomen valvova viranomainen vaatinut, että myös Suomessa lentäjän tulee olla suorassa työsuhteessa lentoyhtiöön, jolle työskentelee?
Euroopan lentäjäyhdistyksen ECA:n selvityksen mukaan osa wet lease kapasiteettia tarjoavista lentoyhtiöistä palkkaa lentäjiä epätyypillisiin työsuhteisiin välikäsien ja henkilöstövuokrausyhtiöiden kautta. Koska wet lease toimintaan liittyy monesti määräaikaisuus ja nopea kysynnän vaihtelu, pyrkivät wet leasea tarjoavat lentoyhtiöt siirtämään liiketoiminnan epävarmuutta yritykseltä itseltään välikäsien kautta työntekijöille. Kun esim. lentäjän palkka on suoraan sidoksissa lentoyhtiölle tehtyyn työmäärään, josta toisaalta ei ole mitään takeita, koska ei olla virallisesti työsuhteessa lentoyhtiöön, lisääntyy epävarmuus toimeentulosta merkittävästi. Ongelmallista wet lease toiminnassa etenkin epätyypillisissä työsuhteissa oleville lentäjille on epävarmuus ja ennakoimattomuus tulevasta. Haasteita luo myös usein pelkällä ilmoituksella lyhyelläkin varoitusajalla vaihtuva kotiasema, monesti toiseen maahan, sekä siihen liittyvän lainsäädännön, verotuksen ja sosiaalimaksujen asianmukainen hoitaminen.
Karoliinisen instituutin lokakuussa 2024 julkaiseman tutkimuksen perusteella sillä, onko lentäjä suorassa työsuhteessa lentoyhtiöön vai epätyypillisessä työsuhteessa välikäsien kautta, on vaikutusta lentäjien tekemiin ratkaisuihin turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tutkimuksessa tutkittiin lentoturvallisuuteen liittyvistä havainnoista raportointia ja presenteismiä eli sairaana töihin tulemista. Tutkimuksen mukaan, mitä enemmän sairaaksi ilmoittautuminen vaikutti lentäjän palkkaan sitä herkemmin lentäjät tulivat töihin myös silloin kun kokivat itse olevansa sairaita. Koska epätyypillisissä työsuhteissa yrittäjän vastuuta on siirretty työntekijälle ja palkkaa ei makseta monesti ollenkaan sairausajalta, ilmoittivat epätyypillisissä työsuhteissa olevat lentäjät tulevansa töihin sairaana useammin (47%) kuin mitä suorissa työsuhteissa olevat lentäjät (31%) ilmoittivat.