13.05.2024 | Uutiset
Järjestyksessä 78. IFALPA:n vuosikokous järjestettiin tänä vuonna Mexico Cityssa. Suomesta paikalle lähetettiin kolmen hengen delegaatio, jonka tehtävänä oli välittää Suomen näkökulmat päätöksentekoon ja toisaalta tuoda tuoreet tiedot kotimatkalla lentäjien edunvalvonnan tukemiseksi.
IFALPA kokoaa yhteen 74 jäsenmaata ja on nykyisellä yli 140 000 lentäjän jäsenmäärällään ennätyksellisen suuri. Kokouksessa oli paikalla yli 300 lentäjäedustajaa ympäri maailmaa ja edustettuna oli kaikkiaan 61 jäsenmaata. Vuosikokouksen yhteydessä hyväksyttiin kaksi uutta jäsenmaata Ecuadorin ja Marokon tultua jälleen osaksi globaalia verkostoa.
Kokouksen alussa järjestetty Global Pilot Symposium kokonaisuus käsitteli tänä vuonna lentäjien koordinoitua vaikuttamistyötä, neuvottelutoimintaa koronan jälkeisessä ajassa ja RCO -konseptiin liittyviä kampanjoita. IFALPA on laittanut merkille, että kiristynyt tunnelma työehtoasioissa voi vaikuttaa lentoturvallisuuteen ja monissa maissa olematon neuvotteluyhteys lentäjien kanssa tarkoittaa usein huonoa lentoturvallisuuskulttuuria. Lentoyhtiöitä paneelikeskustelussa edustanut Deltan pääohjaaja nosti esiin tärkeyden vaalia hyvää neuvotteluyhteyttä lentäjien kanssa. Lentoturvallisuuskysymyksiä käsitellessä yhteistyö yleensä toimii ja näin pitäisi olla tilanne myös työehtoihin liittyvissä kysymyksissä.
IFALPA:n tasolla tehtävässä edunvalvonnassa korostuu vaikuttaminen YK:n alaisten ICAO:n ja ILO:n kautta, jossa IFALPA:lla on laaja läsnäolo erityisesti lentoturvallisuusasioissa. Samalla jäsenmaiden rooli on edunvalvonnassa erittäin tärkeä ja säännöllinen yhteydenpito valtioiden edustajiin on elintärkeää lentäjien äänen kuulumiseksi. Jäsenmaita kannustettiinkin käymään jatkuvaa vuoropuhelua kansallisten viranomaisten ja pysyvien edustajien kanssa.
Maanosittain lentäjien haasteet ovat erilaisia ja yleisesti ottaen Eurooppa ja Pohjois-Amerikka kykenevät vaalimaan lentäjien etuja hyvin. Mennessä Afrikkaan ja Tyynen valtameren alueelle nousee nopeasti haasteet ylipäätään lentäjäyhdistysten tunnustamisesta neuvotteluosapuolena. Just Culture ei ole itsestään selvyys ja viimeisimpänä osoituksena oli Aasiassa perämiehen siirtäminen kovan laskun jälkeen vuodeksi dispatchin töihin. Lentotaito ei varsinaisesti maatyössä kehity.
Kaupallisen lentoliikenteen kohtaama yleistynyt GNSS häirintä keskustelutti laajasti kokouksessa. Siinä missä Baltian alueella lisääntynyt häirintä on näkynyt ASR -raporttien kasvuna ja jopa lentojen peruuttamiseen Tarton osalta, näkyy ilmiö myös muualla maailmassa. Mexico Cityssa valtion virastojen suojaksi asennetut häirintälaitteet paljastuivat lentäjien kokemien häiriöiden syyksi. Valtiollisten häirintälaitteiden käytöstä ei oltu kerrottu, saati pohdittu niiden vaikutusta dronetoiminnan estämisen sijasta kaupallisen lentoliikenteen lähestymismenetelmille.
GNSS häirinnän vaikutus koneiden järjestelmiin on vaihdellut signaalin häviämisestä kokonaan väärään paikkatietoon (spoofing) ja vääriin väistökäskyihin (EGPWS). Häiriöitä on koettu myös Baltian ja Mustanmeren alueen lisäksi esimerkiksi Atlantin alueella (Iceland oceanic) ja lentäjien lisääntynyt työ GNSS häirinnän alaisuudessa toimiessa herättää lisäkysymyksiä lentokoneiden kyvystä huomata väärä signaali. Samalla keskusteluissa nostettiin esiin GNSS merkitys operaatioympäristössä ja kuinka järkevää on esimerkiksi Airbusin ja EASA:n edistämässä RCO -hankkeessa globaalin toimintaympäristön muuttuessa epävarmemmaksi. Konfliktialueiden määrät lisääntyvät ja näin myös lentäjien kohtaamat lisähaasteet ohjaamotyössä. Tässäkin kahden ohjaajan läsnäolo kaikissa lennon vaiheissa ohjaamossa nähtiin kriittiseksi turvaverkoksi, jota ei tule heikentää.
Kokouksen yhteydessä valittiin uusia vastuunkantajia IFALPA:n hallitukseen ja erityisalueiden komiteatyön johtoon. Euroopasta uusia henkilöitä hallitukseen olivat aiemmin Oneworldin lentäjiä johtanut BA:n kapteeni Kevin Judkins ja Hollannista KLM kapteeni Wouter Houben. Suomesta IFALPA:n vaaleilla valittaviin tehtäviin nimitettiin Timo Lempiäinen Dangerous Goods (DG) Committee Chair ja Akseli Meskanen Professional & Governmental Affairs (PGA) Committee Chair tehtäviin. Valinnat ovat siltä osin historiallisia, että suomalaisia ei ole juuri komitean puheenjohtajina kuulemma aikaisemmin ollut. Aiemmin Suomesta IFALPA hallitustasolla on ollut tietenkin IFALPA:n puheenjohtajana toiminut Ola Forsberg ja esimerkiksi alueellisina puheenjohtajina (regional vice president). Suomalaiset lentäjät ovat hyvin aktiivisia toimijoita IFALPA:ssa ja erityisesti lentoturvallisuustyössä edustajiemme panos on ollut vuosikausia laaja-alaista ja globaalille lentäjäyhteisölle merkittävää.
Kokouksen yhteydessä käsiteltiin lentokonevalmistajien ja EASA:n edistämää Reduced Crew Operations hanketta, jonka suhteen lentäjät ovat esittäneet lukuisia lentoturvallisuuskysymyksiä. Vuosikokous totesi julkilausumassaan, että hanke lentäjien vähentämiseksi ohjaamossa on tarpeeton riski lentoturvallisuudelle. Kompleksisen lentäjien toimintaympäristön päätöksenteko ja varautuminen ennalta-arvaamattomiin muutoksiin vaatii ohjaamoon vähintään kaksi hyvin levännyttä ja koulutettua lentäjää. Lentokonevalmistajien argumentit RCO:n puolesta ovat perusteettomia ja tavoittelevat taloudellista etua lentäjien työaikoja kasvattamalla. IFALPA:n kanta on, että yhden lentäjän toimintamalli missä tahansa lennon vaiheessa johtaa merkittävään lentoturvallisuustason heikentymiseen ja tulisi torjua kaikin keinoin.
Kuva: Pohjoismaiden lentäjäedustajia konferenssin gaalassa.